Ei auta rimpuilu, tuntuu syksyltä vaikka mitä tekisi.

Koska.Sataa ja tuulee ja ilmassa tuntuu syksyinen kuulaus.

          Olen pyörinyt yliopistolla tutorryhimen seassa.(Aina toimiva tiputus kesästä syksyyn mennä sinne)                      Tähän liittyy se, että gradu on kaivettu taas esiin sängyn alta.

          Viikonloppuna aamuvuoroon herätessä kuudelta oli vielä hämärää ja pyöräillessä kylmä.

          Samaisessa aamuvuorossa meitä oli pitkän lähtöselvitysrivistön sijaan vain 3 virkeää virkailijaa.

          Lehdessä alkaa olla jääkiekkouutisia.

          Salkkariuusinnat ja Serranot ovat loppu. Nyyyyh. Tilalla Big Brother. NYYYYYH.

          Toinen siskoni on lähtenyt Ahvenanmaalle keräämään toukkia ja toinen Islantiin  teurastamaan               lampaita. Tämä on mielestäni aina varma syksyn merkki.

Oma pää on hieman sekaisin, kun lokakuun puolivälistä eteenpäin  tulevaisuus on niin asumisen, elannonhankkimisen, kuin kaiken muunkin mahdollisen olemisen suhteen yksi iso kysymysmerkki. Mutta koitan suhatutua asiaan tyynesti ja nähdä kaikki ovet avoinna. Sitäpaitsi, lokakuun alussa pääsen käymään Granadassa!