Eilen päättyi tämän vuoden käsipallopuristukset. Oli tarkotus päihittää karjaalaiset Turun illassa ja siirtää ratkaisu huomiselle, mutta ei ihan rahkeet riittäneet. Kauhia tsemppi oli kyllä ja moni asia onnistuikin, mutta peli on tyly- tulos tai ulos ja meidän osaksemme tuli nyt se ulos-versio. Tämän päivän olen enimmäkseen tähän asti jokseenkin ollamöllöttänyt- aina se on vähän tyhjä olo kun kausi loppuu. Plus että (nyt äiti ei tykkää, en tietty minäkään) polvi kyllä ilmoitti eilen hyvin selvästi että se oli eri valmis lopettamaan tältä erää. Pientä ongelmaa siis taasen sillä rintamalla, mutta varmaan ihan ohimenevää! Ja what else is new....

Ehkä syynä on mun tän kauden puolittaisuus, mutta en jotenkin osaa olla ihan järjettömän pettynyt siihen että urheilulliset joukkueen tavotteet jäi tällä kertaa täyttymättä. Viime kaudella ylitettiin omat ja muiden odotukset kirkkaasti- ainahan ei vissiin voi voittaa. Mutta enemmän tulee haikeus joukkuetta kohtaan. Pöh, ei enää ajeta yötä vasten kotiin Helsingistä katsoen maailman paskinta jonkun valitsemaa kauhuleffaa! Ei enää heitetä palloja seinille perjantai-iltasin kymmeneltä kun kaikki ovat pikkasen väsyneitä jo,,,,Ei hetkeen vertailla kellä on isoin mustelma polvessa tai rakkula sormessa. Eh, no ehkä kaikkia näitä ilman oppii aika nopeasti elämään. Mutta ilman joukkueen kanssa säännöllisesti vietettyä laatuaikaa EI! Ja sen "laadun" voi määrittää kukakin miten haluaa, mutta siihen se tiivistyy että kaikenlaisten fiilisten jakaminen hyvällä porukalla on vaan parhautta. Kyllä meidänkin pöydässä eilenillalla tappionjälkeisellä oluella enemmän nauru raikasi kun kyynel vieri, vaikka pettymys pelin jälkeen oli vielä aikamoisen helposti kasvoista luettavissa.

No palloilutulevaisuus on nyt sitten hyvin avonainen. Ihan mahdollista että tää oli ny sit tässä, mutta parempi olla sanomatta mitään liian varmaa! En ainakaan eilen osannu asennoitua niin, että tässä sitä viimistä kertaa lämmitellään peliin. Never say never, mutta nyt kyllä kroppa kiittää sille tarjoutuvasta mahdollisuudesta olla ottamatta iskua hetkeen. Sunnuntaina Ylläkselle hiihtelemään ja jos polvi sallii niin laudan päälle myös. Jeeeeeee! Se on sitten talventaitosmatka, aloitan sen jälkeen kevään! Tiedoksi vaan sääjumalalle:)

Palaillaan, otan Kikan haasteen täällä vastaan ensitilassa, mulla on jo pari kurssia mietittynä!Mankinen kuittaa:)