Heh ja hoh. Yksi hieno lahja jäi vielä esittelemättä tuossa edellisessä setissä. Yksi kolmesta kummitädistäni, jonka kanssa en paljon ole ollut yhteyksissäkään, antoi tosi arvokkaan muiston. Hän oli kirjotellut vihkoon tunnelmia syntymävuotenani, ajatuksia hyvästä ystävästään äidistäni, tämän miehestä, isästäni, sekä itsestään ja tietysti minusta. Lisänä oli äidin hänelle kirjoittamia kirjeitä 80-luvun alusta minun ja Kaisun ensimmäisiltä vuosilta. Ja bonuksena pari minun hänelle lähettämää kirjettä. Ensimmäinen oli melko hupaisa:

Mukana oli myös äidille sanelemani "selvennys", tässä siis -tottakai-  kerron kesälomakuulumisia. Isän kanssa on esimerkiksi käyty katsomassa Tapiolassa puuheppoja ja liukumäkeä ja kahluualtaassa on uitu. Hauskin oli kuitenkin lopetus:       

"Enemmästä kirjoituksesta Annu ei saa selvää ilman silmälaseja. Ja silmälaseja ei ole!"

Pirulainen, puuttuvat lasit! Nyt jäi sitten lopetus mysteeriksi.