Ymmärrän hyvin sitä biisiä tällä hetkellä, jos voi miehen viedä marraskuu niin en yhtään epäile että naisenkin. Tänä vuonna pimeys ja sateus ja auringon täysi piiloutuminen meinaa ottaa ajoittain vähän voimille. Ollut muutaman viikon sellanen olo, että voisi oikeasti pitää vaan peiton korvissa ja olla piilossa. Tai ehkä se sitten on joka vuosi tähän aikaan ja muistan väärin, mutta siltä on ainakin ajoittain tuntunut että tänä vuonna extrapaha.

Mutta ehkä selätin nyt sen pahimman kaamosolon jo (niinhän sitä luulisi, enää n 3 kk edessä....) ja eilen pilkahti aurinkokin taivaanrannassa. Toivoa sopii. Tulin käymään Kauniaisissa ja äidillä on kaapinovessa postikortti jossa lukee näin:

Sateella hän sytytti kynttilän,

laittoi hajuvettä,

haaveili kaukaisista maista

ja oli tyytyväinen omaansa.

Jotakin tuollaista asennetta tässä varmasti kaivataan. Vaikka kaukainen maakin voisi vähän kutsua,,,, Saas kattoa jos pitäisi lähteä jotain kaukomaata tässä lähikuukausina kahtomaan?