Taalla paivat seuraavat toisiaan ja ovat edelleenkin kovin hyvia paivia kaikki tyynni. Olen nyt ollut kolmatta paivaa Koh Lantalla ja huomisaamuna jatkan viela laheiselle toiselle saarelle tai ehka kahdelle. Sitten pitaisikin pyrkia takaisin mantereelle, jotta lauantaiksi selviytyisin Bangkokiin vievaan yojunaan. Pitaa aika usein laskeskella ja pohdiskella, etta mika paiva nyt on, menvat aivan sekaisin. Mutta suunnilleen kartalla koitan pysya, etta paluu onnistuu. Ei sen tietysti niin valiksi, jos vahingossa jaisi tanne! Saarielama on ollut mita mainiointa. Tapasin bussimatkalla paikallisen naisen, joka otti mut mukaansa talle rannalle jolla  on toissa ja hommasi mulle alennusta majapaikasta. Muutenkin talla saarella kaikki paikalliset ovat erityisen ystavallisia, juttelevat vaikka kuinka ja tarjoavat apua ja neuvoja kaikenmoiseen. Kun tulin  tanne silloin illalla, ensin vaikutti etta olisi paljon porukkaa, mutta loppujenlopuksi tama onkin ollut ihan tosi rauhaisa paikka. Rannat ovat tosi pitkia (ja hienoja!), niin ihmiset levittaytyvat niin isolle alueelle, etta saa olla ihan omassa rauhassa jos tahtoo. Aika seurallinen on kumminkin ollut tama etappi, tutut tytot tulivat eilen ja ollaan nyt yhdessa pyoritty. Ja tutustuttu myos sekalaiseen seurakuntaan muuta sakkia. Nyt olen lahdossa yhden ruotsalaisen tarjoamalle ranta-piknikillalliselle, harmi :)

Aurinko mollottaa todella kuumasti paivisin, tanaan tuntui valilla jo liian pistavalta ja piti valilla karata pois sen ulottuvilta. Mutta iltaisin se laskee mereen niiin maan kauniisti, menee taas ykkoseksi reissun hienoimmissa auringonlaskuissa! Mitahan viela on tulossa!  Se selvinnee pian. Koittakaahan kestaa siella kylmassa, voitte kylla ihan syysta olla vahan kateellisia siita etta olen taalla, hah!

Terveisin iloinen matkaaja.