Heipat hyvin lumipyryisestä Turun satamasta. Läksin tänään aamupäivällä pyörällä liikenteeseen, kun ei ollut vielä lumesta tietoakaan. Matkan varrella alkoi olla tietoa ja nyt olen täällä työpaikan ikkunasta katsellut, kun maisemasta on vähitellen tullut täysvalkoinen taas. Taitaa jäädä pyörä parkkiin... Yllätyksellinen on tämän vuoden talvi, mutta kaikki talvisuus on kyllä edelleen mun näkökulmastani kotiin päin! Täytyykin viikonloppuna hakea Kauniaisista sukset:)  En ihan luota, että tällä lumella tosin mentäisi Turussa ensi viikon puolelle, mutta seuraavaksi viikonlopuksi on suunnitteilla Mikkelin reissu lainvartija Lempiön vieraaksi. Ja siellä voisi jopa olla laduista toivoa!

Aamupäivällä kävin viemässä graduni tiedekunnan kansliaan, joten siellä lepää! Nyt sitten koitan olla ajattelematta asiaa enempää, ettei alkaisi ihan liikaa jännittämään. En tiedä kauanko arviontiprosessi kestää, mutta herrojen haltuun. Yhden kirjoitusvirheen olen tähän mennessä ehtinyt löytää ja sekin ketuttaa...Mutta jos ei niitä nyt vallan kauhiast ole, niin tämä kestettäköön. Punaiset kannet on ja kaikkee. Onhan se ihan hienoa, että parin vuoden projekti sai kannet päälleen. Ja tänään nautin suunnattomasti, kun siivotessa sain vihdoin raivata lattialta ja pöydältä paperi- ja kirjapinot. Enää ei kämpästä heti pysty päättelemään, että siellä on suuri tutkimustyö meneillään!

Olen nyt myös suorittanut ensimmäisen itsenäisen työpäiväni täällä Siljan talousmaalimassa. Opastajani lähti Egyptiin viikoksi, joten meitsi vastaa nyt kuponkitilityksistä sen aikaa...Todella hienoa?  No, on ihan mukavata, ja ensimmäinen itsenäinen suoritus ainakin tänään meni ihan nappiin;) Ehkä siksi, että kyseisellä risteilyllä, jonka tilejä laskeskelin, oli ollut n. 200 henkilöä...Low season! Silja avaa myös Turun keskustaan uuden matkamyymälän, ja sinne varmaan saa jonkin verran vuoroja kevään varrella. Sitten ois mulla kiva työmatka, taidemuseon mäki alas ja oisin perillä. Ja taatusti ajoissa...

Olen aloittanut myös pari uutta harrastetta yliopistoliikunnalla. Tiistaisin harjoitan voimajoogan perusteita ja keskiviikkoisin kuntopiireilen ja latin-biccaan. Jooga tekee varmasti tosi hyvää, vaikken ihan varma olekaan opinko koskaan hengittämään niin kuin ohjaaja puhisee (ehkä nenäni ei tosin edes tarjoa siihen biologisia edellytyksiä...) enkä ole edes varma, tulenko saavuttamaan korkeampia tietoisuuden tasoja. Jää nähtäväksi.

Kuntopiiri puolestaan on ihan mahtava tunnin hikoilu- ja huohotussetti, sellasta olenkin kaivannut. Mutta parasta on Latinbic. Sambaa, salsaa ja merengueta alkulämmittelynä puoli tuntia. Niin hauskaa, eikä ainakaan kahdella ekalla kerralla ole ollut ihan ylivaikeaa. Pelkkä musiikki saa jo mut hyvälle tuulelle. Niin, nämä kaikki harrastukseni ovat siis kestäneet jo 2 viikkoa. Wow. Ja tulevat tietysti ottamaan iskua viimeistään kun se pirun leikkaus joskus on. Mutta siihen asti mennään! Ja on se pirun leikkauskin vaan melko tarpeen, sen kertoi polvi eilen lattaritanssien tiimoilta..

Että niin. Nyt taidan siirtyä terminaalin puolelle hengailemaan, kunnes saan tunnin päästä siirtyä kuponkien laskemisen sijaan printtailemaan niitä lähtöselvityksessä asiakkaille. Mikä mahtava tilaisuus seurata koko kupongin elinkaari!