Ja kas, niin on reissu muisto vain! Äsken juuri raaputtelin päätäni pohtien, missä olin viikko sitten -  no snorklaamassa Thaimaassa - ja johan se tuntuu tarulta. Niin nopeasti aina tapahtuvat nämä eri pituisten reissujen päätökset, ja aina jättävät hetkeksi leijumaan hassuun välitilaan. Poks, en ole enää helteisessä Bangkokissa syömässä jäätelöä, vaan lumikinosten hautaamassa Suomessa taksin takapenkillä, keskustelemassa masentuneenoloisen kuskin kanssa hiihdosta ja vaimonsa sairastelusta josta Suomen valtio ei välitä. Surrealistista, mutta eipä siinä koskaan niin kovin kauaa mene, kun taas löytää itsestään suomalaisen sielun ja toteaa olevansa varsin kotona. Ison onnellisuuden jätti kuitenkin tämä reissu jälkeensä minuun, se oli vaan niin kokonaishyvä ja mahtavan onnistunut. Epäilisin, ettei lainkaan viimeinen tuohon maahan suuntautuva!

Mutta kyllä ruisleipä ja täysjyvämurot maittavat taas hyvin, hiihtäminen on hyvä urheilulaji ja Fingerporit Hesarissa hauskoja. Huomenillalla Kolarin junaan kolmen hyvän ystävän kanssa hyppääminen ei ole lainkaan pöllömpää sekään, edessä viikon verran lappalaisuutta kolmikymppistymisen merkeissä. Nyt voin kyllä ilokseni todeta, että minkäänlaisesta kriisistä ei ainakaan toistaiseksi ole merkkejä! Etenkin kun tänään sain näyttää papereita Alkossa  :)  Lappalaisuuden jälkeen täytyy varmaan jonninlainen reality check suorittaa, että mistäs nyt taas olinkaan tulossa ja mihin menossa ennen näitä reissuja! Mutta siihen on vielä viikko. Kuulin tässä, että asuntoni on menossa keväällä myyntiin, eli siinäkin on yksi pohdinnan paikka. Uutta tarttis epäilemättä alkaa kattelemaan, suuri kysymys olisi varmaan että mistäköhän päin. Jos joku kuulee hyviä kuumia vinkkejä vapautuvista mahtikämpistä, oikeastaan ihan missä vaan, niin saa vinkata! Kunhan siellä ei ole alkamassa minkään sortin remontti ja talvilämpötila mielellään yli 17 astetta niin hyvä jo. Mutta muunmuassa tätä aion siis alkaa pohtimaan sitten kun palaan, nyt vielä vähän huolettomana tuulispäänä sinne sun tänne ensin :) Nyt olen lähdössä pikkusiskojen kanssa illanviettoon, toinen on vissiin tehnynnä oikein kakkua.

Dudiin, olen onnistunut paluussa mantereelle. Ja sain junalipun huomiseksi Bamgkokiin vievaan expressiin, vaikka tati luukulla vahan uhkailikin ensin, etta fully fully. Loyti sitten kuitenkin paikan mulle, jonninverran kalliimmalla kylla kun mita olin aiemmin hinnaksi kuullut, mutta paa-asia etta mennaan...Ja kylla kai 950 km junamatkasta voi periaatteessa maksaa saman kuin Turku-Helsinki valista?

Viimoiset saarietapit meni taas samanlailla kuin kaikki tahan saakka - tosi hyvin. Ollut kylla onnekkaiden tahtien alla tama reissu kaikin puolin, tai kaippa tassa maassa ois aika vaikeeta viettaa huonoa lomaa. Toissa iltana tosiaan sain kylla sellasen maaran hyttysbaitteja jalkoihin, ettei laskea jaksa! Mutta onneksi kutina ei ole yhtaan niin paha kuin voisi pelata, ja ehkapa  ne eivat olleet edes malariahyttysia.  Kun laksin Koh Lantalta laivalla seuraavalle saarelle, kavikin niin etta laivan omistaja tuli jutskailemaan, tutustuttiin ja sitten se tarjosi mahdollisuutta tehda saman tien ilmaiseksi paivan mittainen 4 saaren kierros, mihin suurin osa porukasta oli menossa. Etta he voi kylla heittaa mut saarelleni sitten lopuksi. No mikas siina! Ihan upea paiva oli, parissa mahdissa snorklauspaikassa kaytiin ja uitiin pimeita tunneleita pitkin niiden takana piilossa olevalle pikkurannalle, joka on ennen ollut merirosvojen saaliin katkopaikka. No, kaikkea muutakin taas tassa valissa ehtinyt olla, mutta aattelin nyt laittaa pari kuvaa, etta ehken hopota enempaa. Kenties viela tervehdan Bangkokista, jollen niin nahdaan Suomessa ensi viikolla tai joskus! Ihan maarattomasti ei nyt pakkaset houkuta, mutta kai niidenkin hienous sitten taas selkenee:)

Hieno kahvitaukopaikka :)

Uusi lempiruokani, mangoa sitcky-riisilla ja kookoskastikkeella. Ei o parempaa.

Maailman kaunein auringonlasku Koh Lantalla.

Saariretken snorklauspaikkoja.

Taalla paivat seuraavat toisiaan ja ovat edelleenkin kovin hyvia paivia kaikki tyynni. Olen nyt ollut kolmatta paivaa Koh Lantalla ja huomisaamuna jatkan viela laheiselle toiselle saarelle tai ehka kahdelle. Sitten pitaisikin pyrkia takaisin mantereelle, jotta lauantaiksi selviytyisin Bangkokiin vievaan yojunaan. Pitaa aika usein laskeskella ja pohdiskella, etta mika paiva nyt on, menvat aivan sekaisin. Mutta suunnilleen kartalla koitan pysya, etta paluu onnistuu. Ei sen tietysti niin valiksi, jos vahingossa jaisi tanne! Saarielama on ollut mita mainiointa. Tapasin bussimatkalla paikallisen naisen, joka otti mut mukaansa talle rannalle jolla  on toissa ja hommasi mulle alennusta majapaikasta. Muutenkin talla saarella kaikki paikalliset ovat erityisen ystavallisia, juttelevat vaikka kuinka ja tarjoavat apua ja neuvoja kaikenmoiseen. Kun tulin  tanne silloin illalla, ensin vaikutti etta olisi paljon porukkaa, mutta loppujenlopuksi tama onkin ollut ihan tosi rauhaisa paikka. Rannat ovat tosi pitkia (ja hienoja!), niin ihmiset levittaytyvat niin isolle alueelle, etta saa olla ihan omassa rauhassa jos tahtoo. Aika seurallinen on kumminkin ollut tama etappi, tutut tytot tulivat eilen ja ollaan nyt yhdessa pyoritty. Ja tutustuttu myos sekalaiseen seurakuntaan muuta sakkia. Nyt olen lahdossa yhden ruotsalaisen tarjoamalle ranta-piknikillalliselle, harmi :)

Aurinko mollottaa todella kuumasti paivisin, tanaan tuntui valilla jo liian pistavalta ja piti valilla karata pois sen ulottuvilta. Mutta iltaisin se laskee mereen niiin maan kauniisti, menee taas ykkoseksi reissun hienoimmissa auringonlaskuissa! Mitahan viela on tulossa!  Se selvinnee pian. Koittakaahan kestaa siella kylmassa, voitte kylla ihan syysta olla vahan kateellisia siita etta olen taalla, hah!

Terveisin iloinen matkaaja.

Tervehdys Phuket townista!  Saavuin tanne eilen illalla vahan ennen yhtatoista, matka alkoi Koh Taolta hotellin taksilla aamulla kello 9 - voisi sanoa etta matkailupaiva. Mutta odotettua mukavampi sellainen. Ensin tein 2 parin tunnin laivamatkaa, ja havaitsin, etta kannella oli huomattavasti mukavampi matkustaa kuin kuumassa sisatilassa. Heiluttelin huolettomana jalkoja laivan reunojen ylla, katselin merta ja lauleskelin :) Tapasin myos saksalaisen poijjaan, joka oli nyt ollut matkalla enemman tai vahemman 8 vuotta. Tavoitetta! Sanoi vaan huomanneensa, ettei paikallaanolo sovi hanelle. Nojoo, kun tuli aika vaihtaa minibussiin kohti Phukettia, havaitsin etta iloisesti heilutellut saaret ovat jokseenkin kosketusarat ja punoittavat. Aika vaikeeta vissiin oli ennustaa, etta palaa ne neljassa tunnissa....Kuten myos nakojaan niska ja pienet rasvaamatta jaaneet alueet siella taalla kasissa. AUTS on sana joka kuvaa tilannetta aika hyvin.

Sinansa aika hyvin osui tama kaupunkilomavaihe, tanaan musta ei olisi ollut rantaelajaksi. Olen vaan hiiviskellyt katujen varjoisilla puolilla kietoutuneena huiviin No, huomenna matkailen taas eteen pain, joten tulee viela taukoa auringosta, eikohan tama tasta. Tama paiva oli kaikesta huolimatta mahtava. Eilen tultiin tosiaan vasta myohaan ja soitin matkan varrelta summassa yhteen opaskirjan suosittamaan hotelliin ja varasin huoneen. Bussikuskista ei juuri ollut hyotya sen paikantamisessa, jonkin aikaa hortosin hiki valuen rinkka kirvelevilla olkapailla ympariinsa ennen kuin se loytyi. Sain hienon neuvon matkalla, "go no left no right". Eli suoraan piti menna ja totta se olikin :) No se hotelli ei ollut mikaan kaunein mahdollinen, mutta kylma suihku ja viilea peti riittivat eri hyvin siihen kohtaan. Tana aamuna vaeltelin sitten ympariinsa ja loysin tosi viihtyisan, jopa halvemman majatalon. Eka paikka Bangkokin jalkeen, missa suihkusta tulee lamminta vetta. Tosin huomaan etten tod halua sita enaan, akkia vaan hanat kaakkoon et5ta tulee niin viileeta kun mahdollista!

Paatin haluta perhostarhaan ja kysyin hotellin sedalta ohjeita. Lupasi jarjestaa taksin. Kysyin hintaa. Tarjous oli 500 bahtia ees taas. No se on noin 10 euroa, eli eihan se ihan kauheasti ole, mutta kuulosti silti aika paljolta, esim huonevuokra on 350 B..... Muutenkin taalla tuntuu etta hintojen suhde toisiinsa on valilla aika outo, mutta mietin justiinsa, etta kuka senkin sitten maarittelee, kuuluuko taksikyydin vai hotellihuoneen olla kalliimpi! No, laksin kyselemaan kadulta ja kas, ensimmainen taksimies lupasi lahtea kuskaamaan 180 bahtilla ja odotella ulkopuolella. Nooooniin. Ja se osoittautui mahtavaksi onnenpotkuksi, mies oli mukava kuin mika, ajelutti ymapri kaupunkia, naytti paikkoja kartalta, suositteli illaksi paikallista festivaalia ja vei muy perhostarhan lisaksi korutehtaalle. Ja pariin souvenir-shoppiin, luonnollisesti. Se sai jotain leimoja halvempaa bensaa varten itelleen, kun vei mua shoppailemaan kuulemma. No, korukaupat ei oo mulle niin harmillisia pitstoppeja, etenkin kun hinnat on kohdallaan!\

Koko tour kesti varmaan 2-3 tuntia ja lopuksi seta naytti mulle viela bussiaseman, mista ostin huomiselle matkalle seuraavalle saarelle bussilipunb 200 bahtilla, hotellilla samaa tarjottiin 800:lla. Maksoi vahan niinkun ittensa takasin se reissu! Plus nyt on ilta ja tulin just sielta suositellulta Phuket Food Festivalilta, mika oli hienot kekkerit. Melkein pelkastaan paikallisia ihmisia ja mina, varmaan sata kojua missa myytiin ruokaa ja livebandeja soittamassa. Me gusta!

Noniin, huomenna kohti Koh Lantaa, tuttavat tulee vissiin ylihuomenna eli ehdin vahan tsekkailla jo paikkoja ensin. Asken luin facebookista yhden tutun statuksesta, etta joku suomalaismies on taalla sairaalassa ja tarvitsee kipeasti verta, ollut kai moottoripyoraonnettomuudessa. Tuli kamala olo, taytyy ehka selvittaa missa se sairaala on josko menisin luovuttamaan, muistaakseni verityyppi olisi oikea. Vahan kylla arveluttaa tietysti veribisnes, mutta ajatteles jos olisi omalla kohdalla tilanne! No, katsotaan. Joka tapauksessa itse olen erittain kunnossa lukuunottamatta vahan herkkaa niskaa ja saaria ja myos aika onnellinen :)

Puss och kram, Annu

Hejsa!

Sitten viime kirjoitteluiden olen vaihtanut saarta ja huomenna koitan taas siirtya uusiin maisemiin. Olin Koh Pang-Nganilla 4 paivaa, kahdella eri rannalla majoittuen ja myoskin molempia saaren reunamia paasin kiertelemaan ihan hyvin. Tosi, tosi hieno saari. Toinen majapaikkani oli Mae Haad, ihan saaren pohjoiskarjessa. Sita vastapaata oli pieni Koh Maon saari, jonne paasi kavelemaan hiekkasarkkaa pitkin. Paivasaikaan matkalla kastui, mutta iltaisin vesi laski niin etta kahlaamaan joutui vain saaria myoten. Tein sielta kasin myos pienen vaelluksen. Tarkoitus oli kayda katsomassa laheista vesiputousta, mutta se oli niin kuiva etta lahdin hakemaan parempia nakoaloja. Ts,kipusin risukkoista rinnetta vailla havaintoakaan, mihin paadyn. Ja vahan jyrkkakin se kylla oli, ei etenkaan ollut havaintoa miten sen voi paasta takaisin alas :) Ylhaalta ei juuri loytynyt nakoalaa, mutta onneksi pieni polku joka vei alas rinteen toista puolta. Siita paadyinkin rannalta tulevalle tielle keskelle pitkaa nousua ja totesin, etta kannattanee ottaa tilaisuudesta vaari ja nousta nousu loppuun ja tutkailla, kuinka kaukana seuraava ranta on. Oli sinne sellainen 30 min hellekavely, mutta menihan tuo. Paluumatkan nousussa rannalta takasin tielle joutui vahan laulamaan Apulantaa, mutta sen voimalla onnistui.

Samankaltaisen retken tein tanaan Koh Taon saarella, missa nyt siis olen toista paivaa. Vuokrasin aamulla pyoran ja lahdin kiertelemaan saarta, taa on aika pieni, koko saaren ympari vain n 20 km. MUTTA aika paljon ja aika kovia makia loytyy kylla. Yhdessa kohtaa luovuin suosiolla pyorasta ja kavelin loppumatkan eraallekin rannalle, johon meni sellanen ehka n km pitunen jyrkka ala-maki. Palatessa YLAmaki.... Mutta onneksi nuo rannat valietappeina tarjoavat aina suurta helpotusta elamaan! Tanaan mulla oli myos snorkkeli mukana ja snorkalilin innolla monella eri rannalla. Tama saari on vilkas sukelluskohde ja kaloja tosiaan on ihan rannankin tuntumassa jos jonkinmoisia. Hienoa hommaa.

Aivan sippi olen nyt kumminkin paivan jaljilta, mietin menisinko hierontaan vaiko suoraan nukkumaan! Hieronnat maksaa taalla n 4-5 euroa tunti, eli sinansakin olen paratiisissa!

Lahiaikoina meinaan tavata Ellun ja Anne-Marin, eli suomalaistutut joiden kanssa sovittiin ennen lahtoa etta jossain vaiheessa voivat polut kohdata. Ovat nyt samoilla seuduilla mihin tahtaan, ihan kiva saada muutamaksi paivaksi matkaseuraa. Hyvin olen itteni kanssa tullut toistaiseksi kylla toimeen ja onhan matkan varrella tavannut kaikenlaista sakkia. Plus etta tanaan kun hikoilin siella vuorilla niin mietin, etta kukahan hullu naille retkille mun kanssa edes suostuisi! Ei tullut vastaan yhtakaan muuta kavelijaa tai pyorailijaa, kaikilla on skootteirt vuokralla. Jostain syysta koitan toistaiseksi vastustaa kiusausta,,,

Jeps, sellaista. Kettu kuittaa Koh Taolta!

Nyt paasin koneelle, jossa saa ladattua kuviakin. Taalla ei kylla sinansa nettien loytaminen tuota ongelmaa, paikkoja tuntuu olevan joka kulmassa. En nyt taida jaksaa satuilla enempaa, mutta kuvat voivat kertoa.

Eras tapaaminen kuninkaallisen kanssa, paassa pelastuksen kypari!

Tamanhetkinen majapaikkani on tallainen, hinta n 8 euroa/yo

Pretty, huh ?????

  Ciao bella!

Nyt tulevi tervehdys jo vallan erilaisista maisemista, olen valunut Bangkokista reilut 700 kilometria etelammaksi ja seilannut viela varmuudeksi kolmisen tuntia lautalla paalle. Sijainti Koh PHa-Nganin saari ja siella Thong Nai Panin ranta! Vallan on kauniinlainen paikka, vehreat vuoret ymparoivat joka puolella, meri aaltoilee isosti sinivihreana ja rannalta loytyy pienia bungaloveja joka lahtoon. Taytyy koittaa vaikka huomenna saada ladattua jotain kuvia, mutta koittakaa ny kuvitella vaan sanojen perusteella siihen saakka.

Kylla tama ihan paratiisilta tuntuu. Varsinkin eilisen jalkeen, koska se meni aikalailla kokonansa Bangkokin etelaisessa bussiterminaalissa. En uskonut itse netista loytamaani tietoon, etta bussi tanne lahtee kahdeksan aikaan illalla, vaan uskoin respan naista, jonka mukaan niita lahtee 2 tunnin valein. No ei ihan sitten lahtenyt, tai sitten missasin jotain,.,Olin asemalla noin yhdelta ja bussi lahti 19.50 :) Parhauttahan se paiva oli siella viettaa, mutta no. Oli kylla varsin railakas ymparisto sinansa, jos jonkinlaista putiikkia ja ennustajaa ja koko ajan 2-3 eri musiikkia paallekkain soimassa plus telkkarit aika kovalla. Yhtakkia tuli myos joku kuninkaan kunnioitus fanfaari-hetki, kaikki paikalliset pomppasivat pystyyn ja veisasivat pari minuuttia hartaasti. Nama ovat kylla velmuja tuon kuninkaansa suhteen.

No, bussimatka kun vihdoin alkoi meni ihan jouhevasti. Penkit sai melkein vaakatasoon ja bussi-isanta tarjoili pullaa, vetta ja kahvia. Keskella yota pysahdyttiin myos jossain huoltoasemalla, jolla sai bussilippua vastaan ruokaa. Mun kohdalla se kilpistyi kahteen banaaniin, sen jalkeen tarjoilija veti luukut kiinni. En ihan tajunnut, kun jotkut veti lihavartaita yms. Mutta eipa ois kylla sellaselle ollut niin tarvettakaan kesken unien! Perilla satamassa oltiin kahdeksan aikaan aamulla ja laiva lahti siita sitten aikalailla saman tien. Meri-ilma tuntui varsin kivalta kaiken asemalla ja bussissa kyykkimisen jalkeen.

Perilla taksin saaaminen meinasi kayda vaikeaksi kun tarjotut hinnat kuulosti aika isoilta siihen verrattaessa, mita opaskirja kehoitti taksista saaren toiselle puolelle maksamaan. Aikani hortoiltuani loysin kuitenkin kandalais-australialaisen miehen, joka oli haluamassa samalle rannalle kuin mina, ja kaksin saatiin hinta tingittya suht kohtuulliseksi. 45 minuutin ajomatkasta voi sanoa, etta kuoppainen tie ja bumpy ride saivat uusia merkityksia! Mutta kannatti pomppia, ranta on aivan mahti ja 5 euroa/yo maksava mokki hintaansa nahden hyvinkin hyva.  Ehdin jo vahan uida ja pomppia aalloissa, makoilla auringossa ja illalla juosta rantahiekassa lenkin. Asken oltiin sen matkakaverini kanssa hyvalla illallisella joka paattyi pikkukarryissa suussasulavia pannareita paistavan sedan luukulle. Ei paha paiva ollenkaan. Huomenna tutkimaan muita lahialueita, saa nahda milla kulkupelilla mutta oli mika oli, kovaa noilla teilla tuskin ajetaan millaan!

Etsillei. Aurinkoisin terveisin!

Hiiohoi. Onnittelen jatkuvasti itseani sujuneesta matkanaloituksesta, toivottavasti saan syyta jatkaa talla samalla linjalla! Tervehdys siis Bangkokista, Hotelli Imm Fusin Sukhhimvitin tarpeeksi lampimasta ala-aulasta. Tanne roudauduin eilen illalla omaksi ihmeekseni kaikkien tavaroiden kanssa, olin aivan 99 varma etta rinkka ei tule perille kun vaihto Munchenissa oli niin kiireinen. Oikeastaan aivan vaara sanavalinta< se ei ollut kiireinen vaan aivan hirmuinen. Lensin siis tanne kahdella valilaskulla (ja lupasin itselleni, etta tastedes harkitsen tosi moneen kertaan, kannattaako saastaa siina kohtaa,,,) ja Helsingista lahto myohastyi parikymmenta minuuttia. Eihan se ole paljonkaan, mutta kun vaihtoaika oli tunnin alunperinkin, niin nyt arvelinkin etta kiire siina tulee. Varsinkin kun selvisi, etta Munchenissa oikeaan terminaaliin oli aika pitka juoksumatka,,,,, Kun paasin sinne, poukkoilin kerroksesta toiseen kyselemassa Air Chinaa ja kun lopulta mut ohjattiin oikeaan paikkaan, niin toki check in oli sulkenut ja infovirkailija vaan pyortitteli paataan, etta myohassa olet. No, viitsi kuitenkin viela neuvoa takaisin alakertaan Air Chinan toimistoon, ja siella syoksyin tapojeni vastaisesti muiden ohi tiskille etta Help me, 20 minuuttia lennon lahtoon ja check in kiinni. Ensin pyoriteltiin siellakin paata, mutta sitten virkailija sai ilmeisesti jalouspuuskaan ja lahti juoksemaan mua peraansa viittoillen. Kirjoitti mulle kasin jossain luukulla lipun ja kaski juosta...etta kone ei sua kylla odota.

Sitten juoksin! Turvatarkastuksessa kiilasin taas koko jonon, sain yhdelta tadilta murhaavia katseita mutta kestin sen. Kun virkailijat murisi mulle ja hidasteli ja tutki viela rasvapurtiloita, meinasi tulla kiukku...mutta no, tyotaanhan nekin tekevat. Kun siita selvisin niin otin viela kunnon 60 metrin pikajuoksun raput ylos ja portti oli onneksi aika lahella. Voi todeta, ettei oo ihan sprintterikunto! Mutta en ees ollu sitten viiminen joka koneeseen tuli, eli ehdin, ja kun paasin istumaan ja huohotin siina seuraavat 10 minuuttia niin olin kylla melko onnellinen koneessa olostani! Luulen, etta oli aika iso mahdollisuus, etta tama matka olisi paattynyt Saksan maalle, saanen epailla olisinko saanut mitaan korvaavaa lentoa. No, onhan Munchenissakin tuttuja,,,,

No lento Pekingiin oli pitka mutta tasainen, ainoa huomattava miinus etta kone tuntui olevan taynna parkuvia lapsia. Jos yksi hetkeksi lopetti, toinen jatkoi. Hyvaa unimusiikkia,,, Pekingista vaihdoin sitten huomattavasti sujuvammin Bangkokin koneeseen. Vaikka rehellisyyden hetkella ruksinkin Kiinaan saapumislomakkeesta kohdan "runny nose". Sita yksi tati jollain terveysluukulla tiirasi epaluuloisena, "Oh,You have a runny nose?" mutta paasti kuitenkin lapi kun vakuutin sen olevan aina sellainen :)   Peking-Bangkok lento kesti viela 5,5 tuntia, eli kylla siina melkein vuorokausi vierahti matkustaessa. Kun taksi loysi mun hotellin pienten harhailujen jalkeen, olisin voinut halata kuskia. Suoraan nukkumaan ja tanaan vetelin unia puoleen paivaan! Hups, aamiainenkin olis kuulunut,,, mutta paatin etta nyt ollaan lomalla ja nukutaan niin kauan kun nukuttaa.

Ehdin kuitenkin ihan sopivasti seikkailla Bangkokissa tanaan, hotelli on tosi hyvan skytrain-yhteyden paassa, eli tasta oli helppo liikkua. Muutenkin olin  huhujen perusteella kuvitellut taman vaikeammaksi kaupungiksi hahmottaa. Loysin opaskirjan suosituksia ja matkat taittui silla junalla ja laivoilla vallan mainiosti. Olen nahnyt mm 45 metria pitkan makaavan kultaisen buddhan ja syonyt maailman parasta mango-kookosmaito-riisia. Kamera unohtui tanaan hotellille, joten ehka tarvii viela huomenna tai reissun lopuksi koittaa kuvata Bangkokia, taalla on paljon kaunista.

Illan lopuksi otin uinnit viela hotellin altaassa, aika buenoa. Huomenna olisi tarkoitus etsia bussi eteammas, kenties Koh Samoille tai Koh Nhganille. Tms...mulla on vahan ongelmia muistaa naita paikannimia. Onneksi on opaskirja!

Nyt moi, palataan! Loving it so far!

Olen joskus luovana (vai epätovoisena? :) hetkenä kirjoittanut jääkaappini oveen magneeteilla tuon toiveen ja sehän sopii kuin nenä päähän tähän armon vuoden 2010 aloitustoiveeksi. Tästä lienee tulossa vallan valaistumisen vuosi, kun pääsee iässäkin niin uusille arvokkaille numeroille. Siihenkään ilon hetkeen ei enää niin kauhian kauaa ole, kuukauden päivät.

Vuoden loppu oli melkolailla vauhdikas. Turun pakkasista poukkaisin Ruotsin kautta Lappiin ykskaks ja yllättäen. Siskon usemapi-talvisessa työpaikassa Ylläksellä tarvittiin kiireapua turistien kaitsemisessa ja hetken asiaa pohdittuani päätin koittaa onneani sillä saralla. Kylläpä se kannatti, vaikka välillä olikin vauhdikkaiden käänteiden myötä epäilyksiä siitä, monessako palassa palaan takaisin,,,Palasin yhdessä ja luultavimmin saldoni jossain määrin jäi ihan plussan puolelle työnantajankin kannalta ;) Hyvä reissu oli. Alla muutamia aamuhämärän kuvia Ylläs Adventuresin omistamasta saunarannasta. Osaan nyt lämmittää paljun, ja aion sen tehdä helmikuussa samassa paikassa sitten tuon kyseisen merkkipäiväni tienoilla.

Vuotta ehdin vaihtamaan Helsingissä, Virgin Oilissa PMMP:n tahdeissa. Hyvin vaihtui ja varsin nopeasti! Ja mahtavaa, että täällä etelämmässäkin talvi pitää pintansa. Turussa viime yö oli vissiinkin kylmin kaikista, mutta nyt lauhtunut mukaviin lukemiin. Josko huomenna olisi sen verran jo taas virkeämpi, että pääsisi vähän talvi-ilmaa enemmän ulkosallekin hengittelemään! Aamulla kutsuu terminaalin autolähtöselvitys 6.30, joten tiedä siitä virkeyden mahdollisuudesta sitten kumminkaan,,, Mutta hyvät alkuvuodet allihuuppa!

Joulukuista pakkasiltaa! Kyllä on Turkuakin tämän viikon hellinyt sellainen talvisää että alta pois, ainakin kaikki herkästi palelevat!

Olen 100% tämän talvi-ilman puolella, mahtia. Mutta on kuulkaa kyllä palellut viime aikoina! Niin sisällä kuin ulkona. Varmasti olen vuosien varrella tarpeeksi jo mainintoja antanut asuntoni mahtavalle lämpöeristykselle - todettakoon vaan, että kahdet verkkarit, villasukat, säärystimet, hanskat ja pipo on ihan pop toisinaan myös sisällä! Joskus pistää näinä päivinä miettimään, että voisko sitä jollain muullakin tapaa asua...mutta sou far sou fukin guud. Viihtyistä täällä muuten on, kynttilötä ja pihapuukin sai näemmä tänäaamuna lisävaloja. Aattelin jo, että lama on iskeny myös siihen ¨(tai putkiremontti vienyt taloyhtiön tosi kadotuksen partaalle) kun aluksi siinä oli vain pari hassua valonauhaa :) Niin ja siis asuntoni lisäksi kylmä on myös töissä. Olen ollut nyt taas terminaalissa eikä sielläkään ehkä ihan täysillä satsata kuumuuteen. Eilen oli pikkujoulut laivan lähdettyä ja taas sai terminaalin yläkerrassa vetää huivia kaulaan. Mutta kaikkein kylmin oli silti eilen töistä kotiin kävellessä, sellanen viima että oli persaukset kyllä aivan jäässä 5 minuutin kävelyn jälkeen. Mutta aamen tälle aiheelle. Talvi on, ja Lapissa on kylmempää. Siskolta on kuulemma paleltunut siellä oikiasti sormi. Voihan.

Tästä kätevää aasinsiltaa pitkin kuumuuteen. Sitä on nyt sitten luvassa alle kuukauden päästä. Jonkun aikaa meni siitä kun Annun päässä syttyi pieni valo joka kehoitti Thaimaan matkoja tammikuulle kattelemaan. Suunnilleen niihin aikoihin, kun tännekin kirjoitin että pimeys vie naisen! Ja tänään on Bangkokin lennot ostettu, tsädäm. Toivoakseni, koska nyt kyllä tein kauppaa sen verta kummallisen matkatoimiston kanssa. My Jet. Anybody? Ever heard? Onko se oikeasti olemassa.....Vähän oli sekavia suhteita enkä vielä ole lippuja saanut, mutta tilillensä sievoisen summan rahaa tänään tosiaan siirtänyt. Oishan se ihan kiva jos ne liput tulis vaikka huomenna....

Mutta Seikkailu on ny varmaan sitten edessä, Kortströmin Kissan kanssa lähdemme eikä suunnitelmia juuri ole. 2,5 viikkoa olis aikaa ottaa tuntumaa Aasian mantereeseen. Ei se hullummalta kuulosta, vaikka tietysti siinä mielessä vähän hullulle että en mä ny ihan super-rikas ihminen ole tähän hetkeen, eikä töistä taas tietoakaan sen enempää kun mitä Siljalta irtoaa,,,Mutta tämä toimii toisaalta myös toisin päin perusteena sille, miksi nyt on the time to go!Eiksjuu?????

No, anyhow anyway huomenna lähden täältä jääkautisesta Turusta huomattavasti tropiikkimaisempaan Kauniaisiin ja lauantaina perinteiselle jouluristeilylle with my biggest loves aka Parkki, Merikarhuset ja Jomps :) Konstaapeli Männynoksan perhana ei hyppää tällä kertaa paattiin, mutta niin surullista kuin se onkin, ehkä edesauttaa tavoitetta olla juomatta niin paljon alkoholia! Hahaaaa. Meillä oli aikamoinen viikonloppu tuossa Mikkelin yössä männäviikolla erään paikallisen juristin feikkiläksiäisten ja PMMP:n merkeissä. Vähän jotenkin fyysinen ja etenkin henkinen toipuminen tuntuu kestävän ehkä noin ens vuoteen.  Mutta kohtahan se onkin!  Pari muutakin hassua palloa tässä on tällä hetkellä ilmassa, mutta niistä enemmän jos otan koppia!

Oikein hyvät joulut kumminkin kaikki tyynni jollen tänne enää palaa satuamaan ennen sitä!  Terveisihin: Tiptap-tyyppi.